Svenka Yle kirjoittaa Gumbostrandin alueen kaavoitusprosessista. Prosessi on etenee hitaasti. Kyläyhdistys toivoo avoimempaa dialogia kunnan kanssa.

Lue koko juttu täältä:

https://svenska.yle.fi/a/7-10016755

Tai lue tästä vapaamuotoinen suomennos jutusta: 

Gumbostrandin osayleiskaava etenee - kyläläiset haluavat lisää avoimuutta

Gumbostrandin asukkaat ovat odottaneet alueen kaavoitusta pitkään. Se on käynnissä, mutta edistyy hitaasti. Kyläyhdistys on tyytyväinen vuoropuheluun kunnan kanssa, mutta toivoo, että suunnittelutyö olisi avoimempaa.

Gumbostrandin osayleiskaavan laatiminen on ollut pitkä prosessi. Niin kauan kuin alueella ei ole omaa osayleiskaavaa, sovelletaan saariston ja rannikon osayleiskaavaa, mikä tarkoittaa, että alueelle ei enää myönnetä rakennusoikeutta.

Käytännössä Gumbostrandiin rakentamiseen on haettava poikkeuslupaa. Jo vuonna 2004 tyytymättömyys Gumbostrandin osayleiskaavan puuttumiseen oli niin suurta, että asukkaat alkoivat suunnitella omia asuinalueitaan.

Vuonna 2007 Yle Östnyland kirjoitti, että he olivat päässeet niin pitkälle, että oli aika pyytää ammattitaitoista suunnittelijaa laatimaan luonnos ja toimittamaan se sitten kunnan suunnittelijoille. Hanke ei koskaan toteutunut.

Gumbostrandissa asuva Mikael Therman oli aikoinaan mukana kokoamassa kyläläisten mielipiteitä suunnitelmaksi, mutta ei muista, mihin työ tuolloin jäi.

Therman on toiminut Gumbostrand-Västerskogin kyläyhdistyksen puheenjohtajana vuoden ajan. Kyläläiset ovat yleensä tottuneet toimimaan itse aktiivisesti erilaisissa heitä koskevissa asioissa, esimerkiksi vesi- ja viemäriverkoston on rakentanut paikallinen vesiyhdistys. Therman sanoo, että kyläyhdistys syntyi vesilautakunnasta, kun tämä työ saatiin päätökseen.

Nykyinen suunnitteluprosessi alkoi vuonna 2015, kun vesilaitos jätti kunnalle suunnittelualoitteen. Tämä johti siihen, että Gumbostrand-Västerskogin osayleiskaava sisällytettiin kunnan suunnitteluohjelmaan vuosiksi 2016-2019.

Gumbostrand-Västerskogin osayleiskaavatyö alkoi heinäkuussa 2018. Aluksi oli tarkoitus tutkia mahdollisuutta soveltaa samaa mitoitusmenetelmää kuin Pohjois-Paipin osayleiskaavassa. Tämä menetelmä soveltuu harvaan asutuille alueille, mutta Gumbostrand-Västerskogin rakennuskanta on tiiviimpi, joten kunnan oli harkittava asiaa uudelleen, ja suunnitteluprosessi viivästyi entisestään.

Suunnitteluprosessin edetessä kunta on myös katsonut tarpeelliseksi muuttaa osayleiskaavan rajausta. Hitå ja Vainudden lisättiin vuonna 2020, ja virallinen nimi on nyt G 27 Gumbostrand-Västerskog-Hitån osayleiskaava.

Haluamme kokonaiskuvan ja turvallisemman Gumbotien

Thermanin mukaan loppujen lopuksi ei ole suurta merkitystä sillä, mikä suunnitelman nimi on, onko se osayleiskaava vai yksityiskohtaisempi kaavoitussuunnitelma tietyille alueille. Tavoitteena on saada kokonaisnäkemys siitä, miten aluetta tulisi kehittää.

- Poikkeusluvan hakeminen on ollut keino päästä eteenpäin tänä aikana, jolloin kokonaiskuvaa ei ole. Mutta uskomme, että poikkeuslupien hakeminen itsessään voi myös vahingoittaa alueen tulevaa kehitystä, että ammutaan haulikolla ja joudutaan korjaamaan myöhemmin, kun kuitenkin halutaan luoda kokonaisuus, Therman sanoo.

Kyläyhdistys haluaa, että alueesta tulee elinympäristö ilman suuria visioita siitä, että siitä voisi joskus tulevaisuudessa tulla kaupunki.

- Asukkaiden on saatava asuinympäristö, ja heidän on asuttava jossakin. Palveluja pitäisi olla tarjolla, ja ihmisten pitäisi voida liikkua vapaasti ja turvallisesti.

Liikenneturvallisuus on ollut aktiivisten kyläläisten keskeinen huolenaihe. Heidän mukaan Uusi Porvoontiestä Gumbostrandiin johtava Gumbon tie on muodostunut ongelmaksi.

- Etenkin talvella, kun tienvarsilla on lunta, tie on hyvin kapea ja liikennettä on paljon. Täällä liikkuu paljon lapsia, lapsiperheitä ja koiria, ja kaikki joutuvat liikkumaan samaa kapeaa tietä pitkin", Therman sanoo. Osana osayleiskaavatyötä asukkaat yrittävät saada rakennettua pyörä- ja jalankulkutien Gumbon tien viereen.

Toinen asia, jota kyläläiset ovat miettineet jo pitkään, on se, miten Gumbon tielle kohdistuvaa painetta voitaisiin keventää vetämällä uusi tie vaakasuoraan alueen läpi. Uusi tie mahdollistaisi myös rannikon, Porvoontien ja moottoritien välisen rakentamattoman välialueen suunnittelun.

- Infrastruktuuri on tärkeä sekä tien turvallisuuden lisäämiseksi että alueen tulevan suunnittelun kannalta", Therman sanoo.

Toinen seikka, jota kyläyhdistys on yrittänyt tuoda esiin, on se, että alue on aivan erilainen kuin muut Sipoon alueet.

- Täällä on yhteys mantereen ja saariston välillä. Siinä on omat mahdollisuutensa ja ominaispiirteensä. Vaikka saaristo ei ole osa suunnitelma-aluetta, haluaisimme silti, että nämä tarpeet tutkitaan. Jos saaristoon halutaan lisää pysyvää asutusta, on tarkasteltava yhteyttä mantereeseen ja sitä, mitä palveluja tällainen tulevaisuus edellyttää.

Thermanin mukaan Gumbostrand-Västerskogin kyläyhdistyksillä on hyvät yhteydet asukkaisiin. He ovat myös ottaneet mukaan paikalliset tiekunnat kuullakseen niiden mielipiteitä.

- Olemme pyrkineet luomaan vuoropuhelua,  jotta voimme koota alueen asukkaiden mielipiteet ja ajatukset ja siirtää ne sitten kunnalle, jolla on suunnitteluvastuu. Johtoajatuksemme viime vuosina on ollut luodaäänitorvi asukkaiden ja kunnan välille.

Kyläyhdistys tietää hyvin vähän siitä, miten suunnittelu etenee tällä hetkellä.

- Olemme yrittäneet esittää ajatuksiamme ja näkemyksiämme suunnittelijoiden kanssa pitämissämme kokouksissa. Työ jatkuu, ja meillä on pian tulossa kokous, jossa keskustelemme lisää. Vastuu suunnitellusta on kunnalla ja asukkaina ja kyläyhdistyksenä emme voi asiaa kiirehtiä. Haluamme kuitenkin viestittää kunnalle, että olemassa foorumi vuoropuhelulle, ja näin madallamme kynnystä sanoa "hei, meillä on nämä ideat, mitä mieltä olette".

Avoimuutta tarvitaan

Therman suhtautuu myönteisesti kehitykseen, mutta katsoo, että kunta voisi olla avoimempi suunnitteluprosessin suhteen.

- Jokin aika sitten kunta kysyi mielipiteitä rakennemalleista, jotka todella järkyttivät ihmisiä. Ne olivat piirretty isolla siveltimellä, teitä ja viherkäytäviä ja kaikenlaista. Ymmärsin, että tarkoituksena oli herättää keskustelua ja hieman provosoida, mutta luultavasti se enemmänkin provosoi.  Ihmiset eivät ymmärtäneet, mistä oli kyse, miksi kunta teki tällaisia suunnitelmia, mikä hermostutti asukkaita", Therman sanoo.

Hänen mielestään korona-aika on vaikeuttaneet yhteydenpitoa sekä asukkaiden kesken että kunnan kanssa.

- Teamsit ja puhelut ovat hyviä keksintöjä, mutta kun tämä on edelleen suunnittelua ja tulevaisuuden hahmottelua, mikä edellyttää läsnäoloa. Toisaalta olemme sitä mieltä, että se on ollut liian hidasta, emmekä oikein tiedä miksi, kukaan ei ole kertonut meille. Ehkä huolestuttavinta on ollut se, että aloitimme vuoropuhelun, mutta emme saa tarpeeksi vastauksia. Toivoisimme, että kynnys kertoa mitä tapahtuu olisi matalampi, koska meillä ei oikeastaan ole tietoa siitä, mitä kunnassa tapahtuu", Therman sanoo.

Hän uskoo, että jos asukkaat tietävät, onko heillä erityisiä kaavoitukseen liittyviä ongelmia tai huolenaiheita, on helpompi sopeutua.

- Missään ei ole draamaa. Olemme tietysti hieman kärsimättömiä ja haluaisimme päästä eteenpäin yhdessä", Therman sanoo.

Henkilöstöpula hidasti työtä

Sipoon kunnan kaavoituspäällikkö Jarkko Lyytisen mukaan yksi syy hitaaseen etenemiseen on se, että Gumbostrandin ja Pohjois-Paippisten osayleiskaavat pyrittiin alusta alkaen tekemään rinnakkain, jotta osittain voitaisiin käyttää samoja periaatteita. Se ei kuitenkaan toiminut.

Toinen syy on se, että tarvittiin kaavoittajaa mutta häntä oli vaikea löytää. Nyt kunta on löytänyt uuden kaavoittajan, joka on aloittanut työnsä.

- Asiat ovat edenneet hyvin. On olemassa alustava luonnos suunnitteluperiaatteista, joka tulee syksyllä päätettäväksi, ja olemme miettineet, miten yksityiskohtaiset kaava-alueet voidaan rajata, Lyytinen kertoo.

Hän mainitsee, että kunta keskustelee näistä asioista kyläyhdistyksen kanssa saadakseen yhdistyksen panoksensa suunitteluun. Lyytinen uskoo, että suunnitteluperiaatteet on mahdollista saada valmiiksi syksyyn mennessä, jotta maankäyttöjaosto ja lautakunta voivat käsitellä ne. Suunnitelman ensimmäinen luonnos tehdään todennäköisesti talven aikana.

- Sitten tulee ehdotusvaihe, ja seuraava vuosi kuluu luultavasti siihen. Saatamme joutua keskustelemaan ELY-keskuksen kanssa ja muuttamaan suunnitelmia useita kertoja, Lyytinen uskoo.

Kun asukkaat ja muut tahot ovat saaneet sanoa mielipiteensä kaavaluonnoksesta, lopullinen osayleiskaava viimeistellään ja poliitikot hyväksyvät sen. On vaikea sanoa, kuinka kauan lopulta kestää, ennen kuin Gumbostrand-Västerskog-Hitå saa uudet suunnitelmat,  ja moni asia voi viedä aikaa.

Helsinki aloitti hiljattain Östersundomin suunnittelun uudelleen sen jälkeen, kun korkein hallinto-oikeus kumosi edellisen osayleiskaavan.

- On muistettava, että Helsingin joukkoliikenneratkaisut ulottuvat Gumbostrandiin asti. Liikenne- ja tieyhteyksien Helsinkiin pitää toimia, joten ne on otettava huomioon suunnittelussa, Lyytinen sanoo.

Vaaditaan kallista yksityiskohtaista suunnittelua

Ehkä merkittävin Gumbostrandin suunnitteluun vaikuttava tekijä ovat kustannukset.

- Näyttää siltä, että joudumme kaavoittamaan tiheämmin asutut alueet kahdessa tai kolmessa vaiheessa", Lyytinen sanoo.

Asemakaava on nimensä mukaisesti yksityiskohtaisempi kuin osayleiskaava. Lyytinen selittää, että laki on tiukentunut viime vuosina ja että alueilla, joilla asutus on hiemankin tiheämpää, on laadittava asemakaava ennen uusien rakennuslupien myöntämistä; pelkkä osayleiskaava ei riitä.

Hän muistuttaa useista ennakkotapauksista viimeisten viiden vuoden ajalta muissa kaupungeissa ja kunnissa, joissa ELY- keskus ja viime kädessä Helsingin hallinto-oikeus tai Korkein hallinto-oikeus ovat päättäneet, että tarvitaan asemakaava.

Sipoon ongelmana on se, että asemakaava aiheuttaa kunnalle useita velvoitteita eli kustannuksia, joita osayleiskaava ei edellytä. Näitä ovat esimerkiksi uusien teiden rakentaminen ja kunnallistekniikka.

Kustannukset, jotka Lyytisen mukaan voivat olla 5-10 miljoonaa euroa tavallisella asuinalueella, ovat syy siihen, että kunta kehittää mieluummin omia tonttejaan, jotta se saa rahat takaisin myymällä tontteja. Gumbostrandissa on kyse nimenomaan yksityisomistuksessa olevasta maasta.

- Ilman maankäyttösopimusta, jossa sovitaan kustannusten jakamisesta, emme rakenna teitä julkisin varoin yksityisomistuksessa olevalle maalle, jotta omistaja voi sitten myydä maan voitolla. Se olisi väärin veronmaksajia kohtaan", Lyytinen sanoo.

Jotta kunta ei menettäisi paljon rahaa investoimalla yksityisomistuksessa olevaan maahan, Suomessa on yleisesti käytössä järjestelmä, jossa kunta ja maanomistaja sopivat, että maanomistaja korvaa kunnalle osan kunnan investoinnin odotettavissa olevasta arvonnoususta joko maksamalla tietyn summan tai luovuttamalla osan maasta kunnalle.

Lyytisen mukaan vielä ei ole laskettu, kuinka paljon yksityiskohtainen suunnittelu maksaisi kunnalle.

- Meidän on tehtävä se ennen kuin viemme asian poliitikkojen ratkaistavaksi. Kiinteistöverotulot eivät riitä, jos niitä kerätään tuhansia vuosia, kun otetaan huomioon, kuinka paljon tämä maksaa, Lyytinen sanoo.

Poikkeuksellisen aktiivinen kylä

Lyytinen pitää tärkeänä, että suunnittelu tehdään yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa, ja sanoo, että lisätietoja voidaan varmasti antaa kyläyhdistykselle. Hän sanoo, että kyläyhdistyksellä on tärkeä tehtävä, mutta huomauttaa, että se ei välttämättä edusta kaikkia alueen asukkaita.

- Alue on suuri, ja varsinkin ne, jotka asuvat kauempana Västerskogin puolella, tuntevat kuuluvansa eri jengiin. He ovat kuitenkin kaikki tasavertaisia kuntalaisia", Lyytinen sanoo.

Kunnan näkökulmasta Gumbostrand on poikkeuksellisen aktiivinen kylä.

- He ovat saaneet kaikenlaista aikaan. On hyvä, että meillä on aktiivinen ja elinvoimainen kylä, se on yksi Sipoon hienoimmista alueista. Siinä on paljon potentiaalia, ja se on yksi syy, miksi kunnan kannattaa ehdottomasti viedä suunnittelua eteenpäin.

Lyytisen mielestä erityisesti kylässä on paljon potentiaalia houkutella matkailijoita. Siellä on jo palveluita, ravintoloita ja matkailuyrityksiä, mutta niitä voisi olla enemmänkin.

Lyytinen mainitsee myös kunnan hankkeen yleisen uimarannan perustamiseksi Hitån, suunnittelualueen itäosaan. Vaikka Sipoo on saaristokunta, siellä ei ole julkisia uimarantoja meren rannalla.

Kunta omistaa uimarannan Hitåssa, mutta vielä ei ole virallista päätöstä siitä, että siitä tehtäisiin yleinen uimaranta, ja on epävarmaa, tehdäänkö tällainen päätös, koska se olisi erittäin kallis hanke.

- Se on kallis paikka, koska meidän on rakennettava uusia teitä. Emme voi tehdä julkista rantaa kapean yksityisen hiekkatien päähän.  Autoliikenne lisääntyisi huomattavasti ja kulku uimarannalle tulisi olla turvallinen, Lyytinen sanoo. Osayleiskaavaa tarvitaan, jotta tarvittavat kadut voidaan rakentaa, ja mahdollinen uimaranta otetaan mukaan suunnitteluun.