HELEN Oy:n HUKKALÄMPÖPUTKI kulkee kylän läpi?
MISTÄ OIKEIN ON KYSYMYS?
HELEN (ent. Helsingin Energia) luopuu hiilivoimaloistaan ja pyrkii korvaamaan niiden tuottaman energian päästöttömillä vaihtoehdoilla. Yhtenä vaihtoehtona HELEN tutkii Kilpilahden jalostamon hukkalämmön kuljettamista n. 26 km pituisessa tunneliputkessa Vuosaareen, jolloin tunneli kulkisi kirjaimellisesti läpi eteläisen Sipoon.
Hanketta kannattaa tarkastella kriittisesti ja kysenalaistaa suunnitelmissa mainittuja hyötyjä. Hanke hyödyttää taloudellisesti ja ekologisesti ainoastaan Helsinkiä, kun taas sipoolaisille lankeavat maankäyttöön ja ympäristöön kohdistuvat negatiiviset vaikutukset. Sekä Keravan Energia että Fortum olivat hankkeessa mukana sen suunnitteluvaiheessa, mutta vetäytyivät siitä kannattavuusselvityksen jälkeen 2021 lopussa.
Hankkeesta on nyt käynnistynyt YVA eli ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka aikana hankkeesta on mahdollista esittää mielipiteitä. YVA etenee kuitenkin hyvin nopealla tahdilla, koska hankkeen toteuttaminen on tarkoitus aloittaa jo 2023. Putki on alustavasti tarkoitus ottaa käyttöön 2027-2029.
On hyvä pitää mielessä, että YVA-menettely käynnistetään vain mikäli mm. ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen, yhdyskuntarakenteeseen, aineelliseen omaisuuteen, tai luontoon ja sen monimuotoisuuteen, luonnonvarojen hyödyntämiseen jne. kohdistuvien vaikutusten odotetaan olevan merkittäviä. Hankkeen YVA-suunnitelma löytyy Sipoon kunnan sivuilta:
Hankkeen laajuudesta johtuen täytyy kivi- ja maamassojen jälkikäsittelyyn pääasiallisesti liittyviä näkökohtia tarkastella omana kokonaisuutenaan, erillään putken rakentamiseen ja maankäyttöön yleisemmällä tasolla liittyvistä seikoista. Huomattavaa on, että YVA-suunnitelmassa mainitaan, että kivilouheen ja orgaanisen maa-aineksen käsittely tulee todennäköisesti vaatimaan oman erillisen YVA-prosessinsa.
MITÄ MIELTÄ SINÄ OLET?
Kirjoita oma mielipide Uudenmaan ELY-keskukseen 8.2.2022 mennessä. Ohjeet ja osoitteet sivun lopussa.
Aihe koskettaa meitä kaikkia -
Ärendet berör oss alla!
Tässä hankesuunnitelmasta poimittuja seikkoja, joihin alueen asukkaiden/kiinteistön omistajien kannattaa kiinnittää erityistä huomiota ja esittää tarvittaessa oma mielipiteensä asianomaiselle vastuuviranomaiselle.
1. Putken rakentaminen:
Lämmönsiirtoputki on tarkoitus sijoittaa osittain maanalaiseen tunneliin ja osittain maaputkena avolouhittuun ojaan. Maaputken kohdalla näkyvä maankäyttö on tunnelissa kulkevaa putkea suurempi, koska se louhitaan maan pinnalta käsin. Sekä maaputkella että tunneliputkella on ns. tekninen suojavyöhyke, jonka ansiosta esimerkiksi asuinrakentamista rajoitetaan tai se kielletään kokonaan n. 25 m levyisellä kaistaleella koko matkalta. Kun tähän lisätään huoltotiestö ja muut huoltoon liittyvät rakenteet, sekä laajat kivi- ja maa-ainesten varastointialueet, voidaan projektin maankäyttöä pitää hyvin mittavana.
Hankkeen seurauksena alueen asuinrakentamisen kaavoitus hidastuu. Tunnelin päälle tai avolouhitun putkiojan välittömään läheisyyteen ei saa rakentaa asuntoja eikä infraa, eikä putkiojan alueella voi harjoittaa maa- tai metsätaloutta. Lisäksi alueen virkistyskäyttö, ml. sienestys ja marjastus, supistuu. Voidaan olettaa, että maan arvo laskee selvästi.
Putkivedon eri vaihtoehdot sijoittuvat Gumbostrand-Västerskogin (GV) alueella pääosin yksityisten maanomistajien maille. Koska kyseessä on (asema)kaavoittamaton alue, pohjautuu maanomistajan saama korvaus raakamaan arvoon. Raakamaan arvo on kaavoitettua maata huomattavasti alempi.
Rakentamisen aikana tunnelin räjäytys- ja louhintatyöt aiheuttavat melua, tärinää ja hiukkaspäästöjä. Suunnitelman mukaan tämän arvioidaan rajoittuvan kunkin rakentamisvaiheen aikana (1-2 kk) vain kyseisen alueen lähistöllä sijaitsevaan asutukseen. Avolouhinta, kaivuu ja paalutus aiheuttavat kuitenkin myös huomattavaa melua, jonka vaikutusalue saattaa olla laajempi kuin maan alaisen louhintatyön. Vaikutusta voi olla myös alueen kaivojen veden laatuun ja määrään.
Tunnelin rakennustyö vaatii suuria määriä vettä ja sähköä, joka otetaan alueen vesi- ja sähköverkosta. Tämä rasittaa verkkoja ja saattaa vaikuttaa alueen vesi-ja sähköverkkojen toimivuuteen. Tunnelin kuivatus- ja vuotovesiä on tarkoitus johtaa kunnalliseen hulevesijärjestelmään sekä ojiin. Tätä varten joudutaan todennäköisesti tekemään lisäojitusta joka omalta osaltaan lisää maankäytön tarvetta.
Suunnitelman mukaan osassa linjausvaihtoehtoja tunnelissa kulkeva putki nousee maan pinnalle avolouhituksi putkiojaksi Västerbackan kylän luoteispuolella, josta se jatkuu avolouhittuna Helsingin puolelle rajaa. Avolouhiminen sekä louheen ja maa-aineksen kuljetukset tiestöineen ja ojituksineen aiheuttavat merkittävää ja pitkäaikaista melua ja haittaa sekä ja rajoittavat huomattavasti alueen virkistyskäyttöä. Suunniteltu maaputkiosuus pirstaloi luonnontilaisen vanhan metsäalueen, jossa esiintyy useita silmällä pidettäviä lajeja. Joukossa on myös vaarantuneita lajeja, kuten huuhkaja( Bubo bubo) ja hömötiainen( Poecile montanus), sekä erittäin uhanalaisiksi luokitellut varpuspöllö( Glaucidium passerinum) ja töyhtötiainen ( Lophophanes cristatus).
2. Louhinta- ja maa-aineksen käsittely:
Kiviainesta arvellaan louhittavan 375 000-705 000 m3 linjausreitistä riippuen. Lisäksi maa-ainesta arvioidaan kaivettavan 75 000-470 000 m3. Suunnitelmassa yhtenä vaihtoehtona mainitaan mm. kiviaineksen murskaus ajotunneleiden läheisyydessä. Kiviaineksen murskaus aiheuttaa huomattavaa ja pitkäaikaista meluhaittaa, pölyä sekä hiukkaspäästöjä. Suuret louhemäärät vaativat myös laajat välivarastointialueet ennen ja jälkeen murskauksen.
Osassa linjausvaihtoehtoja tunneliosuuden ajotunneleiden aukkojen sijaintipaikkoina mainitaan mm. Västerbacka ja Majvik. Koska louheen murskausta suunnitellaan ajotunneleiden läheisyyteen, sijoittuisivat myös mahdolliset kivimurskaimet ja louheen välivarastointialueet näille alueille, vain muutaman sadan metrin päähän tiiviistä kyläasutuksesta.
Orgaaniselle maa-ainekselle tarvitaan laajat läjitysalueet, joka lisää maankäytön tarvetta sekä lisää riskiä maaperän sekä pohja- ja pintavesien saastumiselle. Lisäksi esimerkiksi GV:n alueella tiedetään esiintyvän myös ns. happamaa sulfaattimaata, joka vaatii erikoiskäsittelyä. Kun tällaista maata kaivaa, pääsee sulfaatti reagoimaan hapen kanssa ja ja syntyy myrkyllisiä rikkiyhdisteitä jotka huuhtoutuvat sadeveden mukana ympäristöön.
Kivi- ja maa-aineksen kuljettamiseen arvioidaan tarvittavan 300-800 rekkaa vuorokaudessa. Hankkeen suunnitelman perusteella voidaan olettaa, että GV:n alueella rekkaliikenne keskittyy ajotunneleiden ja maaputkiosuuksien läheisyyteen, joten näihin kohtiin tullaan todennäköisesti rakentamaan myös uusia tieosuuksia sekä leventämään ja vahvistamaan jo olemassa olevia kyläteitä. Suuri (diesel)rekkamäärä asutuksen liepeillä sekä Uudella Porvoontiellä aiheuttaa merkittävää melua, heikentää ilmanlaatua ja lisää vaaratilanteita liikenteessä.
Alueella on yksityisteitä, joiden välityskyky eikä kantavuus ei riitä kivi- ja maa-aineksen kuljettamiseen. Huomioitavaa on, että yksityistiet perivät tienkäytöstä maksun.
3. Muutama yleinen huomio:
YVA-suunnitelmassa käytetään useassa kohdassa hieman outoja sanavalintoja. Annetaan esimerkiksi ymmärtää, että alueen ympäristön tila on korkeintaan keskinkertainen, että alueella ei ole juurikaan luontoarvoja ja että purotkin ovat välttävässä kunnossa. Lisäksi luodaan mielikuva, että alue on peltoa ja metsää, harvaan asuttua ja kaavoittamatonta, eikä millään asteikolla kovin arvokasta. Eihän asia näin ole! Mutta kun kehitellään tällainen valmiiksi jo vähän epäedullinen lähtökohta, niin hankkeen arvioidut haittavaikutukset näyttävät paljon vähäisemmiltä kun niitä sitten YVA:n loppuselvityksessä verrataan nykytilanteeseen. Hanke esittäytyy sitä toteuttamiskelpoisempana, mitä pienempi on arvioitu muutos nykytilanteeseen nähden.
Hankkeen on tarkoitus edesauttaa Helsingin pyrkimyksiä kohti hiilineutraaliutta. Hukkalämpöputken toteutus ja käyttö aiheuttavat kuitenkin runsaasti hiilipäästöjä. Suunnitelmiin kuuluu mm. puuston ja aluskasvillisuuden poisto laajoilta alueilta ja alueiden pitäminen puuttomina myös jatkossa. Hehtaari metsää (puut, kasvit ja maaperä) sitoo keskimäärin n. 10 tonnia hiilidioksidia vuodessa (netto), kun esimerkiksi saman kokoinen nurmetettu alue sitoo vuodessa vain muutamia satoja kiloja. Metsän poistaminen pienentää siis pysyvästi alueen hiilensidontakykyä. Lisäksi työkoneet ja kuljetukset aiheuttavat hankkeen toteutuksen aikana runsaasti hiilipäästöjä. Projektin kokonaishiilitase tulisi siksi ehdottomasti mallintaa osana YVA-menettelyä.
Hankkeen tehoksi arvioidaan 600MW, mutta suunnitelmasta ei selviä, onko tästä jo vähennetty putken toimintaan (lämpöpumput) tarvittavat 200MW? Kilpilahden hukkalämpöveden lämpötila on vain n. 20 °C, joten lämpötilaa täytyy nostaa lämpöpumppujen avulla ennen lämmönsiirtoa. Koko järjestelmän kannattavuus perustuu sähköveroratkaisuun, jonka avulla hankkeessa käytettävän sähkön veroluokkaa alennetaan. Esimerkiksi sähköllä talonsa lämmittävä sipoolainen maksaa sähköveroa korkeamman veroluokan mukaan kuin Helsingin kaupunki lämmittäessään kaukolämpövetensä sähköllä.
On hämmästyttävää, että maitse kulkeva tunneliputki (ja sen nollavaihtoehto) ovat ainoat vaihtoehdot, joita HELEN tällä hetkellä harkitsee. Miksi ei mukana ole muita vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi hukkalämmön siirtäminen meritse putkessa, tai laivakuljetuksin Kilpilahden satamasta Vuosaaren satamaan? Molemmissa satamissa on oletettavasti olemassa tekninen valmius tällaisia (tankki)kuljetuksia varten.
Kivimurskeesta vallitsee tällä hetkellä kova pula ja sen hinta on korkea. Arvata saattaa, että tämä on ratkaisevasti vaikuttanut siihen, että laajaa louhintaa ja maankäyttöä vaativat vaihtoehdot ovat valikoituneet jatkoon ympäristöä vähemmän rasittavien vaihtoehtojen kustannuksella. Murskeesta saadulla tuotoilla voidaan hankkeen kokonaiskustannuksia kätevästi pienentää
MITÄ MIELTÄ SINÄ OLET?
Kirjoita oma mielipide Uudenmaan ELY-keskukseen 8.2.2022 mennessä.
- Mielipide/ lausunto voi olla vapaamuotoinen kirje, jossa tuodaan esille hankkeen vaikutukset
- Osoita kirjoitus Uudenmaan Ely-keskukselle ja liitä mukaan omat yhteystietosi
- Otsikoi kirjoitus: " Mielipide/lausunto Helen oy:n ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta/ UUDELY/13330/2021"
- Kirjoita omasta kokemuksesta ja havainnoista miten hanke vaikuttaa sinun asuinympäristöön, kiinteistöön, viihtyvyyteen, yhdyskuntarakenteeseen, aineelliseen omaisuuteen, tai luontoon ja sen monimuotoisuuteen, luonnonvarojen hyödyntämiseen. Mieti mitä kaikkea suunnittelijoiden tulee selvittää tarkemmin.
- Lähetä mielipide 8.2.2022 mennessä
joko sähköpostilla:
- kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi kirjoita otsikoksi UUDELY/13330/2021
tai kirjeenä:
- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, PL 36, 00521 Helsinki
LISÄTIETOJA :
Voit katsoa 19.1.22 pidetyn yleisötilaisuuden tallenteen täältä ( kesto 2h30min).