Maaseutua on kehitettävä- maaseutuna! Osa 2

Sipoon maaseutu on Sipoon todellinen voima. Sipoon yleiskaavan uudistaminen on käynnistynyt. Juuri tässä yleiskaavan uudistamisen alkuvaiheessa on syytä kysyä, mikä on uudistamisen tavoite, kaupunki vai maaseutu?

Yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa kaikki kehittäminen on tapana nähdä ikään kuin junaratana, joka lähtee maaseudulta, jatkaa matkaa eri kaupungistumisasteenväliasemien kautta ja pääteasema on täysiverinen kaupunki.Sysäyksittäin etenevä rakentaminen on niin ikään tavallinen malli aluerakentamisessa. Kaavoitustyön jälkeen maaseutu jääikään kuin jätteeksi, vara-alueeksi, ei toivottujen toimintojen sijoituspaikaksi, pysähtyneeksi, uinuvaksi ja taantuvaksialueeksi. Lopputulos ei ole maaseutua eikä kaupunkia ja siitä on osuvasti käytetty nimi epäkaupunki (ruots. ostad). Esimerkkejä löytyy pääradan varrelta.

Kaupunkia maaseutua parempana elinympäristönä pitävät ovat enemmistönä ja he ovat todennäköisesti tyytyväisiä Nikkilän, Söderkullan ja Talman nykyiseen kehitykseen. Mutta on niitäkin, jotka pitävät maaseudulla asumisesta. Miksi emme vastaisi myös heidän tarpeisiin?

Luonto ja kauniit maisemamme ovat sekä taajamissa että maaseudulla asuvien sipoolaisten ylpeydenaihe. Asukkaiden itsetunnolle sekä myös kunnan elinvoimalle on välttämätöntä kaavoittaa maaseutua niin, että se on maaseutua myös tulevaisuudessa, mutta, huomio: kehittyvää maanseutua.

Kotitekoinen maaseudun määritelmäni on rakennettu ympäristö, jossa maiseman prioriteetti, etulyöntiasema, on absoluuttinen, tinkimätön ja loukkaamaton. Rakennetun miljöön mittakaava/skaala, paikkavalinta, materiaalivalinta, tyylivalinta, värivalinta on alistettu maiseman vaatimuksiin.

Maaseutua voidaan kehittää täysin maiseman ehdoilla, lisäämällä elinkeinojen vapausasteita, eli sallimalla nykyisen pakkopaidan, maa- ja metsätalouden, ohella kaiken sen, minkä ympäristövaikutukset rajoittuvat omaan pihapiiriin. Jos asuminen mitoitetaan elinkeinoelämän tarpeiden mukaan, kasvu on maltillinen, todennäköisesti syntyvyyden (n 1 %) tasoinen. Tätä voidaan toteuttaa orgaanisena kasvuna. Tämäsäilyttäisi maaseudun sosiaalisen eheyden, käytännössä sisäisen kontrollin, lyhyesti sanottuna vankan ja vastustuskykyisen yhteiskunnan. Nykyinen tieverkosto ja sen kehittäminen riittää pitkälle tällaisen kehityksen rakennemalliksi.

Jos Sipoon yleiskaavaa uudistetaan viisaasti lastenlapsemme lapsetkin voisivat ylpeillä Sipoon vanhasta, kauniista maisemasta. Nyt on juuri oikea aika keskustella asiasta.

Gumbostrandissa 29.8.23.​​​

Gustav Tallqvist